Ennakkovero toiminimelle 2026: paljonko pitää maksaa ja miten ennakkoveroa muutetaan?

Perustat toiminimen ja arvioit laskuttavasi ensimmäisen vuoden aikana 40 000 euroa. Paljonko siitä pitäisi maksaa ennakkoveroa? Onko vero 20 prosenttia liikevaihdosta? Entä jos yritystoiminta lähteekin odotettua paremmin käyntiin – tai asiakkaita tulee paljon vähemmän kuin suunnittelit?

Ennakkovero on yksi niistä asioista, jotka kuulostavat aloittavasta yrittäjästä monimutkaisemmilta kuin ne lopulta ovat.

Tärkein asia on ymmärtää heti alkuun:

toiminimen ennakkoveroa ei lasketa suoraan liikevaihdosta.

Ennakkoveron lähtökohtana on arvio yritystoiminnan verotettavasta tuloksesta. Käytännössä arviointi alkaa siitä, kuinka paljon yritys tulee saamaan tuloja ja kuinka paljon sillä tulee olemaan vähennyskelpoisia menoja.

Jos arvio muuttuu vuoden aikana, myös ennakkoveroa voi muuttaa. Itse asiassa sitä kannattaa muuttaa mahdollisimman pian, jos näyttää siltä, ettei alkuperäinen arvio enää vastaa todellisuutta.

Uuden yrittäjän ennakkovero perustuu hänen omaan arvioonsa yritystoiminnan tuloksesta. Toiminimiyrittäjän ennakkoveron määrään vaikuttavat lisäksi muut tulot ja vähennykset, esimerkiksi palkkatulot ja starttiraha.

Tässä oppaassa käymme läpi, mitä ennakkovero tarkoittaa, miten se arvioidaan, kuinka paljon sitä pitää maksaa, miten sitä haetaan ja muutetaan sekä mitä tehdä, jos ennakkoveroa on maksettu liian vähän tai liian paljon.

Mitä ennakkovero tarkoittaa?

Ennakkovero on tuloveroa, jota maksetaan jo verovuoden aikana tuloista, joista veroa ei muuten pidätetä maksamisen yhteydessä.

Palkansaajalla työnantaja pidättää palkasta veroa verokortin perusteella.

Toiminimiyrittäjän asiakkaat eivät normaalisti pidätä yrittäjän laskuista tuloveroa. Yrittäjä huolehtii tuloverostaan itse ennakkoveron avulla.

Ajatus on yksinkertainen:

yritys tekee tulosta vuoden aikana → yrittäjä maksaa tuloveroa etukäteen arvioidun tuloksen perusteella.

Kun vuoden lopullinen verotus myöhemmin valmistuu, Verohallinto vertaa maksettuja veroja siihen, paljonko veroa olisi todellisten tulojen ja vähennysten perusteella pitänyt maksaa.

Jos ennakkoveroa on maksettu riittävästi, tilanne on kunnossa.

Jos sitä on maksettu liian vähän, erotus voi tulla myöhemmin maksettavaksi lisäennakkona tai jäännösverona.

Jos ennakkoveroa on maksettu liikaa, ylimääräinen osa huomioidaan lopullisessa verotuksessa ja voidaan palauttaa veronpalautuksena.

Ennakkovero ei ole vero liikevaihdosta

Tämä on ehkä tärkein asia koko aiheessa.

Oletetaan, että toiminimesi laskuttaa vuoden aikana:

50 000 €

Se ei tarkoita, että ennakkovero laskettaisiin suoraan 50 000 eurosta.

Yrityksellä voi olla esimerkiksi:

Myyntiä: 50 000 €

Vähennyskelpoisia kuluja: 18 000 €

Tällöin yritystoiminnan tulos ennen muita verotuksessa tehtäviä oikaisuja on yksinkertaistetusti:

50 000 € − 18 000 € = 32 000 €

Tämä 32 000 euroa on aivan eri asia kuin 50 000 euron liikevaihto.

Kun aloittava yrittäjä arvioi ennakkoveroa, hänen pitää siksi arvioida sekä yrityksen tulot että menot ja niiden perusteella syntyvä tulos. Verohallinto ohjeistaa uutta yrittäjää nimenomaan arvioimaan tulot, kulut ja mahdollisen liiketoiminnan tuloksen.

Tavallinen virhe

Yrittäjä arvioi:

Laskutan tänä vuonna noin 45 000 euroa.

Ja ajattelee tämän olevan sama asia kuin:

Yritystoiminnan tuloni on 45 000 euroa.

Jos yrityksellä on vuoden aikana esimerkiksi 12 000 euroa vähennyskelpoisia kuluja, luvut ovat hyvin erilaisia:

Liikevaihto: 45 000 €

Kulut: 12 000 €

Tulos ennen muita verotuksen oikaisuja: 33 000 €

Ennakkoveroa varten olennaista on yritystoiminnan tulos, ei pelkkä yrityksen tilille tuleva rahamäärä.

Paljonko toiminimen ennakkovero on?

Toiminimiyrittäjälle ei ole yhtä kiinteää ennakkoveroprosenttia.

Et siis voi yleisesti sanoa, että:

“toiminimen ennakkovero on 20 % tuloksesta”

20 prosentin yhteisövero koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Toiminimiyrittäjän verotus toimii eri tavalla.

Verohallinto laskee ensin elinkeinotoiminnan tuloksen vähentämällä yritystoiminnan tuotoista yritystoiminnan kulut. Positiivisesta tuloksesta vähennetään tarvittaessa aiempien vuosien vahvistettuja tappioita, minkä jälkeen Verohallinto tekee viiden prosentin yrittäjävähennyksen.

Jäljelle jäävä yritystulo jaetaan tilanteesta riippuen ansiotuloon ja pääomatuloon. Ansiotulo-osuus verotetaan yhdessä yrittäjän muiden ansiotulojen kanssa progressiivisesti. Pääomatuloa verotetaan pääomatuloverotuksen mukaan.

Siksi kaksi yrittäjää, joiden toiminimet tekevät täsmälleen saman tuloksen, eivät välttämättä maksa täsmälleen saman verran veroa.

Toisella voi olla esimerkiksi paljon palkkatuloja.

Toisella ei ole muuta ansiotuloa lainkaan.

Yritysten nettovarallisuus voi olla erilainen.

Yrittäjillä voi myös olla erilaisia henkilökohtaisia vähennyksiä.

Siksi ennakkoveroa varten kannattaa arvioida yrityksen tulos mahdollisimman realistisesti ja antaa Verohallinnon laskea varsinaisen ennakkoveron määrä kaikkien ilmoitettujen tietojen perusteella.

Esimerkki ennakkoveron arvioinnista

Aloitat konsultointia toiminimellä.

Arvioit ensimmäiselle vuodelle:

Myynti: 36 000 €

Ohjelmistot: 1 500 €

Tietokone ja työvälineet: 2 000 €

Markkinointi: 1 000 €

Kirjanpito ja pankkipalvelut: 1 000 €

Muut vähennyskelpoiset kulut: 2 500 €

Kulut yhteensä:

8 000 €

Arvioitu tulos ennen muita verotuksen oikaisuja:

36 000 € − 8 000 € = 28 000 €

Tämä 28 000 euroa on lähtökohta yritystoiminnan tuloksen arvioinnille.

Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti esimerkiksi:

28 000 € × 20 % = 5 600 € ennakkoveroa

Toiminimiyrittäjän lopulliseen henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavat muun muassa muut tulot, vähennykset sekä yritystulon jakautuminen ansio- ja pääomatuloon.

Vaikuttavatko palkkatulot ennakkoveroon?

Kyllä.

Toiminimiyrittäjän ennakkoveroa ei tarkastella irrallaan yrittäjän muusta henkilökohtaisesta verotuksesta.

Jos olet esimerkiksi päivätöissä ja harjoitat yritystoimintaa iltaisin, palkkatulosi vaikuttavat kokonaisuuteen.

Esimerkiksi:

Palkkatulot vuodessa: 35 000 €

Toiminimen arvioitu tulos: 15 000 €

Tilanne on verotuksen kannalta erilainen kuin yrittäjällä, jolla ei ole lainkaan palkkatuloja ja jonka ainoa tulo tulee yritystoiminnasta.

Toiminimen ansiotulo-osuus lisätään yrittäjän muihin ansiotuloihin, ja ansiotuloverotus on progressiivista. Verohallinto ottaa ennakkoveron määrää laskiessaan huomioon yritystoiminnan lisäksi myös yrittäjän muut verovuoden tulot ja vähennykset.

Siksi ei ole olemassa yhtä yleispätevää taulukkoa, jonka mukaan esimerkiksi 20 000 euron toiminimituloksesta jokainen maksaisi saman määrän ennakkoveroa.

Sivutoiminen yrittäjä voi joskus käyttää verokorttia

Jos yritystoiminta on pienimuotoista ja saat samalla esimerkiksi palkkaa, yritystoiminnan tulot voidaan joissakin tilanteissa huomioida palkkatulojen verokortissa.

Tällöin vaihtoehdot voivat käytännössä olla:

1. maksat yritystoiminnan veron erillisenä ennakkoverona

tai

2. yritystoiminnan tulo huomioidaan verokorttisi veroprosentissa.

Verohallinnon OmaVero-ohjeen mukaan ennakkoveron alaisia yritystuloja ilmoittaessa voi pienimuotoisen toiminnan yhteydessä valita, maksetaanko vero ennakkoverona vai otetaanko tulo huomioon verokortin veroprosentissa.

Jos harjoitat yritystoimintaa palkkatyön rinnalla, tämä voi olla käytännössä helpompi tapa hoitaa veroja.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritystoiminta olisi verovapaata. Vero vain kerätään eri tavalla.

Vaikuttaako starttiraha ennakkoveroon?

Kyllä, starttiraha voi vaikuttaa kokonaisverotukseesi.

Verohallinto ottaa toiminimiyrittäjän ennakkoveroa määrittäessään huomioon elinkeinotoiminnan verotettavan tuloksen lisäksi yrittäjän muut tulot. Verohallinto mainitsee esimerkkinä myös starttirahan.

Siksi aloittavan yrittäjän ei kannata tarkastella ennakkoveroa vain yrityksen laskutuksen perusteella, jos hän saa samaan aikaan muitakin tuloja.

Vaikuttavatko yksityisotot ennakkoveroon?

Eivät suoraan.

Jos siirrät toiminimen tililtä rahaa omalle henkilökohtaiselle tilillesi, kyse on yksityisotosta.

Yksityisotto ei ole yrityksen vähennyskelpoinen kulu eikä se pienennä yrityksen tulosta.

Esimerkiksi:

Myynti: 40 000 €

Kulut: 15 000 €

Tulos: 25 000 €

Yksityisotot: 20 000 €

Yrityksen tulos ei ole:

5 000 €

vaan edelleen:

25 000 €

Ennakkovero ei siis pienene sillä, että nostat yrityksen tililtä paljon rahaa itsellesi.

Vastaavasti ennakkovero ei kasva vain siksi, että jätät yrityksen voitot pankkitilille etkä tee yksityisottoja.

Tuloksen ja pankkitilin saldon välillä on tärkeä ero.

Entä ALV – vähennetäänkö se ennakkoveroa laskiessa?

ALV ja ennakkovero ovat kaksi eri veroa.

Ennakkovero liittyy yrittäjän tuloverotukseen.

Arvonlisävero liittyy yrityksen myyntiin ja ostoihin.

Jos yrityksesi kuuluu ALV-rekisteriin, asiakkaalta laskutettu arvonlisävero ei ole samalla tavalla yrityksen varsinaista tuloa kuin myynnin veroton osa.

Esimerkiksi, jos laskutat asiakkaalta:

Palvelu: 1 000 €

ALV 25,5 %: 255 €

Yhteensä: 1 255 €

Yrityksen tilille tulee 1 255 euroa, mutta tästä 255 euroa on asiakkaalta kerättyä arvonlisäveroa.

Tästä syystä pankkitilin rahamäärää ei voi sellaisenaan käyttää ennakkoveron tulosarviona.

Yrityksen kirjanpidosta pitäisi pystyä näkemään, mikä osa rahasta on varsinaista liiketoiminnan tuloa, mikä arvonlisäveroa ja mitkä maksut ovat vähennyskelpoisia yrityksen kuluja.

Entä YEL – kuuluuko se ennakkoveroon?

YEL ja ennakkovero ovat eri asioita.

YEL on yrittäjän eläkevakuutus.

Ennakkovero on tuloveroa.

YEL-työtulo ei myöskään tarkoita yrityksen tulosta tai sitä rahamäärää, jonka yrittäjä nostaa yrityksestä.

YEL-työtulolla on kuitenkin yhteys yrittäjän verotukseen: Verohallinnon mukaan YEL- tai MYEL-työtulon perusteella lasketaan yrittäjän sairaanhoitomaksua ja päivärahamaksua.

Yrittäjän kannattaa siksi budjetoida erikseen ainakin:

• ennakkovero

• arvonlisävero

• YEL-maksut

• yrityksen tavalliset kulut

Yrityksen tilillä oleva raha ei ole sama asia kuin yrittäjän vapaasti käytettävissä oleva raha.

Miten uusi toiminimiyrittäjä hakee ennakkoveroa?

Uuden yrittäjän ennakkovero ei synny automaattisesti vain siksi, että yritykselle on annettu Y-tunnus tai se kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Uuden yrittäjän pitää arvioida yritystoiminnan tulos ja hakea ennakkoveroa.

Hakemuksen voi tehdä OmaVerossa. Ennakkoveroa voidaan hakea myös yrityksen perustamisen yhteydessä annettavilla tiedoilla.

OmaVerossa yrittäjä ilmoittaa yritystoiminnan tulot ja muut ennakkoveroon vaikuttavat tiedot, minkä jälkeen Verohallinto tekee ennakkoveropäätöksen.

Päätöksessä näkyvät:

• ennakkoveron kokonaismäärä

• maksuerien määrä

• yksittäisten erien summa

• eräpäivät

• maksutiedot

Verohallinnon OmaVero-ohjeessa ennakkoveroa haetaan vuoden 2026 osalta kohdasta Verokortti ja ennakkovero 2026. Hakemuksessa voi ilmoittaa uusia yritystuloja kohdassa ennakkoveron alaiset yritystulot.

Ennakkoperintärekisteri ja ennakkovero eivät ole sama asia

Nämä kaksi termiä menevät helposti sekaisin:

ennakkoperintärekisteri ja ennakkovero

Ne eivät tarkoita samaa asiaa.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon rekisteri.

Kun yrityksesi kuuluu siihen, asiakas voi yleensä maksaa työstä tai palvelusta lähettämäsi laskun ilman, että asiakkaan pitää tehdä maksusta ennakonpidätystä.

Rekisterimerkintä kertoo käytännössä, että yrittäjä huolehtii itse veroistaan.

Ennakkovero

Ennakkovero taas on se tulovero, jonka yrittäjä maksaa etukäteen verovuoden aikana.

Pelkkä ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei tarkoita, että ennakkovero olisi haettu.

Verohallinto muistuttaa tästä nimenomaisesti uusia yrittäjiä: vaikka yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin, yrittäjän pitää itse hakea ennakkoveroa ja maksaa sitä vuoden aikana.

Milloin ennakkovero maksetaan?

Ennakkoveron yleinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä.

Jos 23. päivä osuu lauantaille tai pyhäpäivälle, eräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi.

Toiminimiyrittäjällä ennakkovero voidaan jakaa useampaan maksuerään vuoden aikana.

Verohallinnon nykyisen maksuerätaulukon mukaan henkilöasiakkailla ja toiminimiyrittäjillä maksuerien oletusmäärä määräytyy ennakkoveron kokonaismäärän perusteella näin:

Pienin määrättävä ennakkovero on 170 euroa. Jos ennakkoveron määrä jää tämän alle, vero huomioidaan lopullisessa verotuksessa.

Voiko ennakkoveroa maksaa joka kuukausi?

Kyllä.

Vaikka ennakkoverosi jakautuisi Verohallinnon normaalin maksurytmin mukaan esimerkiksi kuuteen erään, voit valita OmaVerossa, että maksat ennakkoveroa tasaisesti joka kuukausi.

Verohallinnon mukaan valinta jää voimaan myös jatkossa, kunnes sitä muutetaan.

Monelle yrittäjälle kuukausittainen ennakkovero voi olla kassanhallinnan kannalta helpompi.

Esimerkiksi:

6 × 1 000 €

voi tuntua kassassa selvästi enemmän kuin:

12 × 500 €

vaikka vuoden aikana maksettava veromäärä on sama.

Entä kausiluonteinen yritystoiminta?

Jos yritystoiminta on säännöllisesti kausiluonteista, ennakkoveron maksueriä voidaan kohdistaa niille kuukausille, jolloin yritystoimintaa harjoitetaan ja tuloja syntyy.

Verohallinto käyttää esimerkkeinä kesäkioskia ja hiihto-opetusta.

Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi yrittäjälle, jonka liiketoiminta tuottaa lähes kaikki vuoden tulot muutaman kuukauden aikana.

Miten ennakkovero maksetaan?

Kun Verohallinto on tehnyt ennakkoveropäätöksen, päätöksessä näkyvät maksutiedot.

Ennakkoveron voi maksaa esimerkiksi:

• OmaVerossa verkkomaksuna

• verkkopankissa

• e-laskuna

• suoramaksuna

• yrityksen verkkolaskuna, jos yrityksellä on verkkolaskuosoite.

Verkkopankissa maksaessa pitää käyttää oikeaa viitenumeroa, jotta maksu kohdistuu oikein.

Verohallinnon mukaan OmaVerossa tehtävä verkkomaksu veloitetaan tililtä heti, vaikka varsinainen eräpäivä olisi myöhemmin.

Miten ennakkoveroa muutetaan?

Ennakkoveron alkuperäinen arvio ei ole lupaus, jonka kanssa pitää elää koko vuosi.

Sitä saa muuttaa.

Ja sitä kannattaa muuttaa, jos yritystoiminnan todellinen tulos alkaa näyttää selvästi erilaiselta kuin alkuperäinen arvio.

Verohallinnon mukaan muutosta voi hakea useamman kerran vuoden aikana.

Esimerkki: tulos onkin arvioitua suurempi

Tammikuussa arvioit:

Liikevaihto: 30 000 €

Kulut: 10 000 €

Arvioitu tulos: 20 000 €

Kesällä yritys on lähtenyt selvästi odotettua paremmin käyntiin.

Uusi vuosiarvio:

Liikevaihto: 50 000 €

Kulut: 12 000 €

Arvioitu tulos: 38 000 €

Alkuperäinen ennakkovero perustuu aivan liian pieneen arvioon.

Tässä tilanteessa ennakkoveroa kannattaa korottaa jo vuoden aikana.

Muuten vaarana on, että verovuoden päätyttyä huomattava osa veroista on vielä maksamatta.

Esimerkki: tulos onkin arvioitua pienempi

Arvioit vuoden alussa:

Tulos: 35 000 €

Todellisuudessa kesällä näyttää siltä, että koko vuoden tulos tulee olemaan vain:

15 000 €

Tällöin alkuperäinen ennakkovero voi olla liian suuri.

Voit hakea Verohallinnolta ennakkoveron pienentämistä.

Ennakkoveroa ei pidä omin päin jättää maksamatta

Jos ennakkovero vaikuttaa liian suurelta, älä vain päätä maksaa pienempää summaa.

Hae ensin muutosta.

Aiempi ennakkoveropäätös ja sen maksuerät ovat voimassa siihen asti, kunnes saat uuden päätöksen.

Jos vanhan ennakkoveron eräpäivä tulee vastaan ennen uuden päätöksen saamista, vero pitää maksaa vanhan päätöksen mukaisesti.

Tämä on tärkeä ero:

“Uskon ennakkoveron olevan liian suuri”

ei vielä muuta maksettavaa veroa.

Tarvitset uuden ennakkoveropäätöksen.

Mitä tietoja ennakkoveroa muuttaessa tarvitaan?

Käytännössä tärkein tieto on ajantasainen arvio koko verovuoden tilanteesta.

Älä katso pelkästään sitä, mitä yritys on tehnyt tähän päivään mennessä.

Arvioi koko vuosi.

Esimerkiksi heinäkuussa:

Tulot tähän mennessä: 25 000 €

Kulut tähän mennessä: 9 000 €

Ei riitä, että ilmoitat tulokseksi vain:

16 000 €

jos odotat yritystoiminnan jatkuvan loppuvuoden.

Sinun pitäisi arvioida esimerkiksi:

Tulot koko vuodelta: 45 000 €

Kulut koko vuodelta: 15 000 €

Arvioitu koko vuoden tulos: 30 000 €

Samalla kannattaa tarkistaa myös muut ennakkoveroon vaikuttavat tulot ja vähennykset.

Kuinka usein ennakkoveroa kannattaa tarkistaa?

Yhtä kaikille sopivaa rytmiä ei ole, mutta ennakkoveron arviota kannattaa verrata toteutuneeseen tulokseen säännöllisesti.

Hyviä hetkiä ovat esimerkiksi:

• muutama kuukausi yritystoiminnan aloittamisen jälkeen

• jokaisen vuosineljänneksen lopussa

• suuren uuden asiakkaan tai sopimuksen jälkeen

• jos liikevaihto romahtaa

• jos yritykselle syntyy odottamattoman paljon kuluja

• ennen vuoden loppua

Erityisesti ensimmäisenä yrittäjävuonna arvio voi muuttua paljon.

Kun yrityksellä ei ole aikaisempaa historiaa, kukaan ei tiedä tammikuussa varmasti, paljonko asiakkaita syksyllä on.

Ennakkoveron muuttaminen on juuri sitä varten.

Mitä tapahtuu, jos ennakkovero on liian pieni?

Jos yritys tekee enemmän tulosta kuin arvioit, mutta et muuta ennakkoveroa, vuoden aikana maksetut verot voivat jäädä liian pieniksi.

Tällöin puuttuvaa veroa voidaan maksaa myöhemmin:

lisäennakkona

tai

jäännösverona.

Jos verovuosi on vielä käynnissä, oikea ratkaisu on yleensä ennakkoveron muuttaminen.

Kun verovuosi on jo päättynyt, ennakkoveron täydentämiseen käytetään lisäennakkoa.

Mikä on lisäennakko?

Lisäennakko tarkoittaa sitä, että täydennät jo päättyneen verovuoden veroja ennen lopullista verotusta.

Oletetaan, että vuonna 2026:

Arvioitu tulos oli: 25 000 €

Todellinen tulos olikin selvästi suurempi.

Joulukuussa tai vuoden päätyttyä huomaat, ettei maksamasi ennakkovero todennäköisesti riitä.

Toiminimiyrittäjä voi tällöin hakea lisäennakkoa.

Verohallinnon mukaan toiminimiyrittäjät ja muut yksityishenkilöt voivat hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuusta aina oman verotuksensa päättymiseen saakka.

Verovuoden aikana puuttuvaa veroa ei normaalisti täydennetä lisäennakolla, vaan silloin haetaan muutosta ennakkoveroon.

Lisäennakko vai jäännösvero?

Molemmilla voidaan lopulta maksaa veroa, jota ei tullut maksettua riittävästi verovuoden aikana.

Ero on siinä, milloin tilanteeseen reagoit.

Ennakkovero

Maksetaan verovuoden aikana ennakkoon.

Lisäennakko

Täydentää veroja verovuoden loppuvaiheessa tai sen päättymisen jälkeen ennen lopullista verotusta.

Jäännösvero

Määrätään lopullisen verotuksen yhteydessä, jos veroja on edelleen maksettu liian vähän.

Lisäennakon etuna on, että sillä voidaan pienentää myöhemmin maksettavaa jäännösveroa ja korkoa.

Toiminimiyrittäjä voi maksaa lisäennakkoa ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun ajan. Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia.

Mitä jos ennakkoveroa on maksettu liian paljon?

Sekään ei ole katastrofi.

Jos huomaat jo vuoden aikana, että tulos jää selvästi arvioitua pienemmäksi, hae ennakkoveroon muutosta.

Näin sinun ei tarvitse maksaa loppuvuoden aikana tarpeettoman suuria veroeriä ja odottaa myöhemmin mahdollista veronpalautusta.

Jos ennakkoveroa on jo maksettu enemmän kuin lopullisessa verotuksessa tarvitaan, ylimääräinen määrä voidaan palauttaa veronpalautuksena.

Yrityksen kassavirran kannalta on kuitenkin yleensä parempi, että ennakkovero vastaa mahdollisimman hyvin todellisuutta.

Ei ole erityisen hyödyllistä lainata yrityksen rahaa Verohallinnolle vuoden ajaksi vain siksi, ettei alkuperäistä ennakkoveroarviota ole päivitetty.

Mitä jos ennakkoveron maksu myöhästyy?

Jos ennakkovero maksetaan eräpäivän jälkeen, sille kertyy viivästyskorkoa eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään asti.

Vuonna 2026 muiden verojen kuin perintöveron viivästyskorko on 9,5 %.

Maksamaton ennakkovero ei siis katoa.

Jos vero jää maksamatta, Verohallinto muistuttaa siitä verojen yhteenvedossa. Maksamaton vero voi lopulta siirtyä ulosottoon, jos sitä ei hoideta.

Jos tiedät jo ennen eräpäivää, että ennakkovero on liian suuri, ratkaisu ei ole maksun jättäminen väliin vaan ennakkoveron muutoksen hakeminen.

Entä jos en pysty maksamaan ennakkoveroa?

Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, miksi et pysty maksamaan sitä.

Ennakkovero on liian suuri suhteessa todelliseen tulokseen

Hae ennakkoveroon muutosta.

Ennakkovero on oikean suuruinen, mutta yrityksen kassassa ei ole rahaa

Kyse ei silloin ole veroarvion ongelmasta vaan kassavirtaongelmasta.

Veron pienentäminen keinotekoisesti ei muuta yrityksen todellista tulosta.

Jos verojen maksamiseen on aitoja maksuvaikeuksia, Verohallinnolla on erillinen maksujärjestelymenettely.

Entä jos yritystoiminta loppuu kesken vuoden?

Ennakkovero kannattaa tarkistaa heti.

Jos lopetat yritystoiminnan esimerkiksi elokuussa, mutta alkuperäinen ennakkovero perustui koko vuoden toimintaan, vanha ennakkoveropäätös ei välttämättä enää vastaa todellista tulosta.

Hae ennakkoveron muutosta sen perusteella, mikä koko vuoden lopulliseksi yritystulokseksi on muodostumassa.

Myös toiminnan keskeytyessä Verohallinto kehottaa tarkistamaan ennakkoveron ja hakemaan tarvittaessa sen muutosta tai poistamista.

Entä jos yrityksen tulos on nolla tai tappiollinen?

Jos yritystoiminnan tulosta ei arvioida syntyvän, yritystoiminnasta ei normaalisti ole samalla tavalla verotettavaa positiivista tulosta, jonka perusteella ennakkoveroa maksettaisiin.

Esimerkiksi:

Myynti: 8 000 €

Vähennyskelpoiset kulut: 10 000 €

Tulos:

−2 000 €

Tässä ei kannata pitää voimassa ennakkoveroa, joka perustuu esimerkiksi 20 000 euron positiiviseen tulosarvioon.

Hae ennakkoveroon muutos ajantasaisilla tiedoilla.

Muista kuitenkin, että toiminimiyrittäjän kokonaisverotukseen voivat vaikuttaa myös muut tulot kuin yritystoiminta.

Miksi ennakkoveroa kannattaa seurata kirjanpidosta?

Koska pankkitilin saldo ei kerro yrityksen tulosta.

Tilillä voi olla:

20 000 €

mutta siihen voi sisältyä:

• asiakkaalta kerättyä ALV:tä

• edelliseltä vuodelta jäänyttä rahaa

• yrittäjän tekemä yksityissijoitus

• lainarahaa

• rahaa tulevia yrityskuluja varten

Toisaalta yritys voi olla erittäin kannattava, vaikka tilillä olisi juuri nyt vain vähän rahaa esimerkiksi suurten yksityisottojen vuoksi.

Ennakkoveroa arvioitaessa tarvitaan ennen kaikkea tieto:

paljonko yritystoiminta on tuottamassa verotettavaa tulosta koko vuoden aikana?

Tähän ajantasainen kirjanpito antaa paljon paremman vastauksen kuin pankkitilin saldo.

Esimerkki: ennakkovero vuoden aikana

Oletetaan, että yrittäjä aloittaa toimintansa tammikuussa 2026.

Hän arvioi:

Liikevaihto: 40 000 €

Kulut: 15 000 €

Arvioitu tulos: 25 000 €

Hän hakee ennakkoveroa tämän arvion perusteella.

Huhtikuussa

Yritys on edennyt suunnilleen suunnitelman mukaan.

Arviota ei tarvitse muuttaa.

Heinäkuussa

Yrittäjä saa kaksi isoa asiakasta.

Uusi arvio:

Liikevaihto: 55 000 €

Kulut: 17 000 €

Tulos:

38 000 €

Ennakkoveroa korotetaan.

Marraskuussa

Tulos näyttää edelleen olevan noin 38 000 euroa.

Arvio on riittävän lähellä, joten mitään ei tarvitse tehdä.

Vuoden päätyttyä

Kirjanpidon todellinen tulos poikkeaa lopullisesti vielä hieman arviosta.

Jos vuoden aikana maksettu ennakkovero jää liian pieneksi, yrittäjä voi arvioida lisäennakon tarvetta.

Tällä tavalla verot eivät tule kerran vuodessa yllätyksenä.

Kuinka tarkka ennakkoveroarvion pitää olla?

Sen ei tarvitse osua euroakaan vaille oikein.

Yritystoimintaan kuuluu epävarmuus.

Et välttämättä tiedä tammikuussa:

• montako asiakasta saat

• kuinka paljon laskutat

• sairastutko

• teetkö suuren hankinnan

• menetätkö merkittävän asiakkaan

• saatko uuden pitkäaikaisen sopimuksen

Tarkoitus on tehdä parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella realistinen arvio.

Ja päivittää se, kun tieto muuttuu.

Huono toimintamalli on arvioida tulos tammikuussa kerran ja olla katsomatta ennakkoveroa uudelleen koko vuonna.

Parempi malli on:

arvioi → seuraa → korjaa.

Kannattaako ennakkovero arvioida vähän yläkanttiin?

Pieni turvamarginaali voi tuntua mukavalta, jos haluat välttää jäännösveron.

Arviota ei kuitenkaan kannata tarkoituksella paisuttaa valtavasti.

Liian suuri ennakkovero vie yrityksen kassasta rahaa, jota voisit tarvita:

• hankintoihin

• markkinointiin

• yrityksen puskuriksi

• YEL-maksuihin

• ALV:hen

• omaan toimeentuloon

Tavoite ei ole maksaa mahdollisimman paljon veroa mahdollisimman aikaisin.

Tavoite on, että ennakkovero vastaa mahdollisimman hyvin todellista verotarvetta.

Kannattaako ennakkovero arvioida alakanttiin?

Ei tarkoituksella.

Se voi näyttää lyhyellä aikavälillä houkuttelevalta:

Jos ilmoitan pienemmän tuloksen, tilille jää nyt enemmän rahaa.

Mutta yrityksen todellinen verotus ei katoa.

Jos yritystoiminnan todellinen tulos on selvästi suurempi, puuttuva vero tulee myöhemmin maksettavaksi.

Silloin yrittäjälle voi syntyä tilanne, jossa samaan aikaan pitää maksaa:

• uuden vuoden ennakkoveroja

• edellisen vuoden jäännösveroa tai lisäennakkoa

• ALV:tä

• normaaleja yrityksen laskuja.

Verot kannattaa siksi huomioida jo silloin, kun tulo syntyy.

Paljonko yrityksen tilille kannattaa jättää ennakkoveroa varten?

Yhtä oikeaa prosenttia ei ole, koska yrittäjien verotus vaihtelee.

Parempi tapa on seurata varsinaista ennakkoveropäätöstä ja tulevia verovelvoitteita.

Jos tiedät esimerkiksi, että seuraavan kolmen kuukauden aikana erääntyy:

Ennakkoveroa: 1 500 €

ALV:tä arviolta: 2 000 €

YEL:iä: 900 €

Yrityksen laskuja: 1 600 €

sinulla on jo tiedossa vähintään:

6 000 €

tulevia rahantarpeita.

Silloin yrityksen 9 000 euron pankkisaldo ei tarkoita, että 9 000 euroa olisi turvallista nostaa yksityisottoina.

Ennakkovero ja Vanage

Ennakkoveron arvioinnissa yksi suurimmista ongelmista on se, ettei yrittäjä tiedä kesken vuoden, paljonko yritys on oikeasti tehnyt tulosta.

Jos kirjanpito tehdään vasta kuukausia jälkikäteen, ennakkoverokin perustuu helposti vanhaan arvaukseen.

Vanagessa yrityksen tositteet, pankkitapahtumat, laskutus ja kirjanpito voidaan pitää ajan tasalla pitkin vuotta.

Kun kirjanpito on ajan tasalla, näet paljon helpommin:

• paljonko yrityksellä on ollut tuloja

• paljonko vähennyskelpoisia kuluja on syntynyt

• miltä yrityksen tulos näyttää

• miten toteuma vertautuu alkuperäiseen arvioon.

Jos tammikuussa arvioit tulokseksi 20 000 euroa mutta elokuussa kirjanpito näyttää jo 25 000 euron tulosta ja loppuvuodelle on sovittu uusia töitä, on hyvä hetki tarkistaa ennakkovero.

Tarkoitus ei ole ennustaa yrityksen vuotta täydellisesti.

Tarkoitus on huomata ajoissa, kun vanha arvio ei enää pidä paikkaansa.

Yleisimmät virheet toiminimen ennakkoverossa

1. Liikevaihto ja tulos sekoitetaan

50 000 euron laskutus ei tarkoita automaattisesti 50 000 euron verotettavaa yritystuloa.

Vähennyskelpoiset yrityskulut vaikuttavat tulokseen.

2. Ennakkoveroksi oletetaan 20 prosenttia

Toiminimi ei ole osakeyhtiö.

Toiminimiyrittäjällä ei ole yleistä 20 prosentin yritysverokantaa.

3. Pankkitilin saldoa pidetään tuloksena

Tilillä oleva raha voi sisältää esimerkiksi ALV:tä, lainaa tai aiempien vuosien varoja.

4. Yksityisotto vähennetään tuloksesta

Yksityisotto ei ole yrityksen kulu eikä vähennä ennakkoveron perusteena olevaa yritystoiminnan tulosta.

5. Alkuperäistä arviota ei koskaan päivitetä

Ennakkoveroa voi muuttaa vuoden aikana useita kertoja.

6. Liian suurta ennakkoveroa vain jätetään maksamatta

Ennakkoveron pienentämistä pitää hakea Verohallinnolta.

7. Ennakkoperintärekisteri sekoitetaan ennakkoveroon

Rekisteriin kuuluminen ei tarkoita, että ennakkovero olisi automaattisesti haettu.

8. ALV unohdetaan kokonaan

Tulovero ja ALV ovat eri veroja, ja yrityksen pitää varautua molempiin.

9. Sivutoimisen yrittäjän palkkatulot unohdetaan

Toiminimen verotus ei elä erillään yrittäjän muista tuloista.

10. Lisäennakkoon havahdutaan vasta jäännösveron jälkeen

Jos tiedät jo vuoden päätyttyä maksaneesi liian vähän veroja, tilanteeseen voi vielä reagoida lisäennakolla.

Yhteenveto: näin hoidat toiminimen ennakkoveron

Ennakkoveron idea on lopulta hyvin yksinkertainen.

1. Arvioi yrityksen tulot koko vuodelle.

Esimerkiksi 45 000 euroa.

2. Arvioi vähennyskelpoiset yrityskulut.

Esimerkiksi 15 000 euroa.

3. Arvioi yrityksen tulos.

45 000 € − 15 000 € = 30 000 €

4. Ilmoita tarvittavat tiedot Verohallinnolle ja hae ennakkoveroa.

Verohallinto laskee veron kokonaisverotuksesi perusteella.

5. Maksa ennakkovero päätöksen mukaisina erinä.

Yleinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä.

6. Seuraa yrityksen tulosta vuoden aikana.

Älä jätä arviota tarkistamatta koko vuodeksi.

7. Muuta ennakkoveroa, jos arvio muuttuu.

Jos tulos kasvaa, korota ennakkoa. Jos tulos laskee, hae ennakon pienentämistä.

8. Tarkista vuoden lopussa, ovatko ennakot riittävät.

Tarvittaessa voit täydentää veroa lisäennakolla.

Hyvin hoidettu ennakkovero ei tarkoita sitä, että tammikuussa pitäisi tietää täydellisesti, millainen yrityksen koko vuosi tulee olemaan.

Riittää, että arvio on realistinen ja että päivität sitä yrityksen todellisen tilanteen muuttuessa.

Usein kysyttyä toiminimen ennakkoverosta

Mikä on ennakkovero?

Ennakkovero on tuloveroa, jota maksetaan etukäteen verovuoden aikana tuloista, joista veroa ei muuten pidätetä. Toiminimiyrittäjä maksaa ennakkoveroa yritystoiminnan verotettavan tuloksen perusteella.

Lasketaanko ennakkovero liikevaihdosta?

Ei. Ennakkovero perustuu yritystoiminnan verotettavaan tulokseen, ei suoraan liikevaihtoon. Tuloksen arvioinnissa yrityksen tuloista vähennetään yritystoimintaan liittyviä vähennyskelpoisia menoja.

Mikä on toiminimen ennakkoveroprosentti?

Toiminimelle ei ole yhtä kiinteää ennakkoveroprosenttia. Veron määrään vaikuttavat yritystoiminnan tuloksen lisäksi muun muassa yrittäjän muut tulot ja vähennykset sekä yritystulon jakautuminen ansio- ja pääomatuloon.

Onko toiminimen vero 20 prosenttia?

Ei. 20 prosentin yhteisövero koskee esimerkiksi osakeyhtiötä. Toiminimiyrittäjän yritystulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa.

Pitääkö uuden yrittäjän hakea ennakkoveroa itse?

Kyllä. Uuden yrittäjän ennakkovero perustuu yrittäjän omaan arvioon verotettavasta tulosta. Pelkkä ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei tarkoita, että ennakkovero olisi automaattisesti haettu.

Milloin ennakkovero maksetaan?

Ennakkoveron yleinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Maksuerien määrä riippuu ennakkoveron kokonaismäärästä ja yrittäjän tekemistä maksuerävalinnoista.

Voiko ennakkoveron maksaa joka kuukausi?

Kyllä. Toiminimiyrittäjä voi valita OmaVerossa, että ennakkovero jaetaan tasaisesti kuukausittaisiin maksueriin.

Voiko ennakkoveroa muuttaa kesken vuoden?

Kyllä. Ennakkoveroon voi hakea muutosta useita kertoja vuoden aikana. Muutosta kannattaa hakea, jos yrityksen tulos näyttää poikkeavan alkuperäisestä arviosta.

Mitä teen, jos ennakkovero on liian suuri?

Hae ennakkoveron pienentämistä. Älä vain jätä veroerää maksamatta tai maksa omin päin päätöstä pienempää summaa. Vanha päätös on voimassa siihen asti, kunnes saat uuden päätöksen.

Mitä teen, jos ennakkovero on liian pieni?

Jos verovuosi on vielä käynnissä, hae ennakkoveron korottamista. Jos verovuosi on päättynyt, puuttuvaa veroa voidaan maksaa lisäennakkona.

Mikä on lisäennakko?

Lisäennakolla voidaan täydentää liian pieneksi jääneitä ennakonpidätyksiä ja ennakkoveroja. Toiminimiyrittäjä voi hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuusta oman verotuksensa päättymiseen asti.

Mitä tapahtuu, jos ennakkoveroa maksaa liian vähän?

Puuttuva vero voidaan myöhemmin joutua maksamaan jäännösverona. Jäännösveroon voi liittyä huojennettua viivästyskorkoa.

Mitä tapahtuu, jos ennakkoveroa maksaa liikaa?

Liikaa maksettu vero huomioidaan lopullisessa verotuksessa ja ylimääräinen määrä voidaan palauttaa veronpalautuksena. Jos huomaat tilanteen kesken vuoden, ennakkoveroa kannattaa pienentää jo silloin.

Tuleeko ennakkoverosta lasku?

Kun ennakkovero on määrätty, saat ennakkoveropäätöksen ja maksutiedot OmaVeroon. Ennakkoveron voi maksaa esimerkiksi OmaVerossa tai omassa verkkopankissa oikeilla maksutiedoilla.

Voiko ennakkoveron maksaa yrityksen tililtä?

Kyllä. Toiminimen ennakkoveron voi käytännössä maksaa yrityksen pankkitililtä. Tuloveron kirjanpidollinen käsittely pitää kuitenkin erottaa yrityksen varsinaisista vähennyskelpoisista liiketoimintakuluista.

Vaikuttavatko yksityisotot ennakkoveroon?

Eivät suoraan. Yksityisotto ei ole yrityksen vähennyskelpoinen kulu, joten rahan siirtäminen yrityksen tililtä omaan käyttöön ei pienennä yrityksen tulosta.

Vaikuttavatko palkkatulot toiminimen ennakkoveroon?

Kyllä. Toiminimiyrittäjän muut tulot ja vähennykset vaikuttavat kokonaisverotukseen. Yritystoiminnan ansiotulo-osuus verotetaan yhdessä muiden ansiotulojen kanssa.

Tarvitseeko sivutoiminen yrittäjä ennakkoveron?

Ei välttämättä erillistä ennakkoveroa. Jos yritystoiminta on pienimuotoista ja yrittäjällä on esimerkiksi palkkatuloja, yritystoiminnan tulo voidaan tietyissä tilanteissa huomioida verokortissa.

Onko ennakkoperintärekisteri sama asia kuin ennakkovero?

Ei. Ennakkoperintärekisteri on rekisteri, joka kertoo muun muassa, että yrittäjä hoitaa itse ennakkoveronsa. Ennakkovero puolestaan on yrittäjän etukäteen maksamaa tuloveroa.

Onko ALV sama asia kuin ennakkovero?

Ei. ALV on arvonlisävero, joka liittyy yrityksen arvonlisäverollisiin myynteihin ja ostoihin. Ennakkovero on yrittäjän tuloveroa.

Onko YEL sama asia kuin ennakkovero?

Ei. YEL on yrittäjän eläkevakuutus ja ennakkovero on tuloveroa. Ne ovat erillisiä maksuja.

Pitääkö ennakkoveroa maksaa, jos yritys ei tee voittoa?

Jos yritystoiminnasta ei synny arvioitua positiivista verotettavaa tulosta, ennakkoveroarvio kannattaa päivittää vastaamaan todellista tilannetta. Yrittäjän muu verotus voi kuitenkin edelleen sisältää muita tuloja.

Mitä teen, jos lopetan toiminimen kesken vuoden?

Tarkista ennakkovero ja hae tarvittaessa sen alentamista tai poistamista sen perusteella, mikä koko vuoden todelliseksi tulokseksi muodostuu. Ennakkovero ei välttämättä muutu pelkästään sillä, että yritystoiminta lakkaa.